Pretty Woman -elokuvassa on kohtaus toisensa perään, jossa Edward mahdollistaa Vivianille luksuselämyksiä. Uudet kokemukset ja onnistumisia seuraava mielihyvä vahvistavat Vivianin itsetuntoa. Sosiologi Leila Simonen on kirjoittanut, että elämys lisää oivallusta ja auttaa valtaistumaan. Hänen mukaansa ihminen voi kannustavien elämysten avulla vapautua kaavamaisista luovuutta kahlitsevista uskomuksista ja muuttaa siten käsitystä omasta itsestään.

Vivian kokeilee muodonmuutoksensa aikana kaikkea mahdollista shamppanjasta ja mansikoista aina yksityislentokoneella tehtyyn oopperailtaan. Hän pääsee ajamaan urheiluauto Lotus Espritiä, muuttamaan viikoksi viiden tähden hotelliin, syömään etanoita, shoppaamaan määrättömästi Rhodeo Drivelle ja seuraamaan hevospooloa.

Welcome to Hollywood! Everybody who comes to Hollywood has a dream. What's your dream? Some dreams come true, some don't. But keep on dreaming!

Cripple -näyttelyssä kyseenalaistetaan asenteet, joiden mukaan ylelliseen elämään, ulkonäköön ja huvitteluun liittyvät elämykset eivät ole lainkaan tärkeitä. Varsinkaan, kun on kyse vammaisista naisista. Useinhan oletetaan, että vammaisille pitää järjestää henkevämpiä ja ylevämpiä elämyksiä, kuin Pretty Woman -tyyliset Hollywood elämykset. Mutta miksi vammaisen naisen unelmat ja tähtihetket eivät saisi liittyä miljonääreihin ja porealtaisiin? Pitäähän vammaisillakin olla oikeus hedonistiseen ja epärealistiseen elämästä pakenemisen.

Näyttelyssä vaihdan Julia Robertsin tilalle tavallisia vammaisia naisia. Haluan näyttää miten he törsäävät sydämensä kyllyydestä, rentoutuvat vaahtokylvyssä ja vaativat tulla kannetuksi ooppera-aitioon. Pyrin saamaan kuviin samanlaista elämysten iloa kuin mitä elokuvassa nähdään, mutta niin, että käytännön ongelmia ja hankaluuksia ei retusoida pois.

583628.jpg
Juliette Rizzo, Ms. Wheelchair America

The narrowing-down of experiences

In Pretty Woman, there is scene after scene where the millionaire businessman (Edward) offers the prostitute (Vivian) luxurious experiences. New experiences and the pleasure derived from success strengthen her self esteem and change her view on herself.

She tries out a whole variety of things from champagne and strawberries to an opera night via private jet. She gets to drive a Lotus Esprit, and move into a 5-star hotel for a week, eat snails, shop-till-she-drops on Rhodeo Drive and watch horse polo.

In the Pretty Cripple exhibition I want to question the attitude that the search for a luxurious life, fabulous looks and having fun are not important. Especially, when talking about disabled women.Often it is assumed that disabled people need more spiritual, "noble" experiences than the Hollywood-type ones portrayed by the Pretty Woman movie. But why shouldn't the dreams and starry moments of disabled women not be connected to millionaires and jacuzzis? Disabled people should have the right to unrealistic escapism too.

In the exhibition I put normal disabled women into the place of Julia Roberts. I want to show how these women spend and splurge it all, relax in a bubble bath and demand to be carried into the opera box. I attempt to capture the same pleasure and joy as there is in the movie, but in a way that practical difficulties and problems are not made to disappear.